Esimiestaidot ja motivaatio luovat yrityksen menestyksen

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 29.12.2005

Informaatioajan tutkijamme Pekka Himanen: ”Ihminen on parhaimmillaan, kun hän suhtautuu intohimoisesti tekemiseensä.” Kun puolitamme sanan intohimo, saamme tulokseksi työmotivaation.

Psykologiassa motivaatio on psyykkinen tila, joka kertoo millä vireydellä ihminen toimii tietyssä tilanteessa. Käytännössä se on työhalua. Motivaatio on sisäistä tahtoa tehdä jotain tai saada aikaan jotain. Työmotivaatio on siis tunnetila, jota synnyttävät monet eri tekijät.

Vieläkin kuvitellaan, että työmotivaatiota löytyy, kunhan työvälineet, puitteet ja palkkaus ovat kunnossa. Nämä ns. olosuhdetekijät saattavat kyllä ylläpitää motivaatiota, mutta harvemmin ne synnyttävät todellista innostumista. Yleensä katsotaan, että niiden kuuluukin olla kunnossa, jotta ihminen yleensä haluaa tehdä työtä. Todellista potkua saavat aikaan henkisen puolen asiat, joita ovat työssä onnistuminen, luottamus, palaute, vastuu, me-henki, itseohjautuvuus jne.

Esimiehillä on edelleen merkittävä rooli ihmisten sitouttamisessa työhön. Motivaatio on korkea, kun ihminen kokee työssään kaksi asiaa. Ensimmäinen liittyy ns. kovaan ja toinen ns. pehmeään puoleen.

Työ on mielekästä. Ihmisen tekemisellä on jokin merkitys ja se on osa suurempaa kokonaisuutta.

Ihmistä arvostetaan ajattelevana ja tuntevana yksilönä.

Nykypäivän maailma ravistelee turvallisuustarpeita. Luonnonilmiöt tuhoavat koteja, työpaikoilla tehdään muutoksia, yrityksiä ostetaan, myydään ja lopetetaan. Kenenkään työpaikka ei ole enää varma ja turvallinen. Mitä tilalle? Tilalle tarvitaan tietoa tulevasta. Kun ihminen ymmärtää mihin yritys on matkalla, voi hän myös itse päätellä menestymisen mahdollisuuksia ja kokea sitä kautta turvallisuutta. Mitä vähemmän ihmiset tietävät esim. tulevista muutoksista, sitä heikommin motivoituneita he ovat. Tämän vahvistavat myös Työterveyslaitoksen tutkimukset.

Esimiehen tärkeä tehtävä on välittää tietoa yrityksen tulevaisuuden suunnitelmista. Keskustelujen avulla esimies auttaa ihmisiä ymmärtämään miten ne liittyvät heidän työhönsä. Useissa yrityksissä visiot ja strategiat ovat niin kaukaisia ja epämääräisiä, ettei edes keskijohtokaan aina ymmärrä mitä ne tarkoittavat käytännössä. Nämä mielikuvat ja tahtotilat pitää suomentaa.

Muutosten ja tulosvaatimusten lisääntyessä viestinnän tarve kasvaa. Se ei tarkoita informaatiosaasteen lisäämistä, vaan oleellisen tiedon välittämistä eteenpäin. Erityisesti se tarkoittaa kommunikointia. Jos ihminen ei ymmärrä mihin ollaan menossa ja mitä häneltä odotetaan, kuvittelee hän sen itse ja tekee työnsä kuten ennenkin. Hän tekee asioita oikein, mutta yrityksen suunnitelmiin nähden hän ei ehkä tee oikeita asioita.

Ihmisen aivot ovat kuin metsä. Kun joku kulkee kerran metsän läpi, sinne ei jää mitään jälkeä. Kun samasta kohdasta kuljetaan useammin, syntyy polku. Ihminen oppii toiston kautta. Siksi esimiehen tehtävänä on keskustella palavereissa, kehityskeskusteluissa ym. niin selkeästi ja moneen kertaan, että tavoitteet, suunnitelmat ja toimintatavat kirkastuvat jokaisen mieleen. Vasta sen jälkeen ne siirtyvät käytännön toiminnaksi.

Nykyään kaikilla on olevinaan kova kiire. Välillä juostaan kuin päättömät kanat, kun hetken pysähtyminen ja keskustelu kirkaistaisi jokaiselle mitä ollaan tekemässä. Mitä parempia tuloksia edellytetään, sitä merkittävämmäksi tulevat tilaisuudet, joissa vuorovaikutuksen avulla varmistetaan, että kaikkien työpanokset tähtäävät samaan päämäärään. Mielekäs ja tuloksia tuottava tekeminen motivoi ihmisiä.

Keskustelussa yksi osa on puhuminen. Toinen osa on kuunteleminen. Kun ihminen tulee aidosti kuulluksi, kokee hän mielihyvää ja se on osa motivaatiota. Monissa kehityskeskusteluissa on puhuttu työpaikan ongelmista, joita kuitenkaan ei ole osattu ratkaista. Silti avoin keskustelu on lisännyt motivaatiota. Kun ihminen tule kuulluksi ja asiaa tarkastellaan useammalta kannalta, huomaa hän itsekin, että kaikkia ongelmia ei voida ratkaista. Se seurauksena negatiivisuus vähenee ja motivaatiolla on enemmän tilaa nousta esiin.

Viestintä on myös sanatonta. Ryhmä istuu iltanuotiolla. Kukaan ei sano mitään. Kaikki kokevat silti yhteenkuuluvuuden tunnetta ja keskinäistä ymmärrystä. Urheilussa ns. tutkapari ymmärtää toisiaan ilman sanoja. Tervehtiminen, hymy ja katsekontakti merkitsevät ihmiselle hyväksyntää ja arvostusta. Nämä esimiehen eleet ovat viestintää, jotka voivat vaikuttaa suuresti työryhmän ilmapiiriin ja sitä kautta motivaatioon. Siksi esimiehen läsnäoloa tarvitaan edelleen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *