Ajatuksia kirkon viestintäohjelmasta

Tässä on joitakin ajatuksia ja ehdotuksia mietintöön. Kommentit on merkitty tähdellä (*).

Kokonaisuutena viestintäohjelma vaikuttaa erinomaiselta: se on ajankohtainen, ottaa selkeästi kantaa tämän hetken viestintätilanteeseen ja esittää selviä ehdotuksia miten kirkon tulee viestinnän alueella toimia, jotta sanoma saadaan nykyihmisille perille.

JOHDANTO

Jos kirkko haluaa tulevaisuudessa olla varteenotettava tekijä kaikkien suomalaisten elämässä, sen on aktiivisesti osallistuttava viestimien sanomien virtaan.

* Tässä on sanottu asian ydin, muita vaihtoehtoja ei ole olemassa. Kun viestit halutaan perille, on käytettävä niitä kanavia jotka johtavat vastaanottajien luo.

Eurooppalaisen, talouskasvukeskeisen …

* Näin on. Valitettavasti päättäjät eivät ole sisäistäneet tätä näkemystä, se ei nouse sielusta esiin eikä siksi ohjaa ajattelua ja päätösten tekoa. Matka tavoitteeseen on pitkä, ja edellyttää varsin paljon työtä, jotta vastuunotto kestävästä kehityksestä toteutuu.

KAPPALE I.2

Uusien teknisten …

* Etäisviestinnän lisääntyminen lisää myös pinnallisuutta, koska kokemuksellisuus muuttuu kevyemmäksi. Läsnäolo teatterissa antaa paljon syvällisemmän ja kokonaisvaltaisemman elämyksen kuin teatterikappaleen seuraaminen televisiosta. Siksi ihmisten saaminen mukaan kirkon pienryhmätoimintaan on henkisen kasvamisen kannalta tärkeä tavoite. Sitä tukee kirkon mukana oleminen myös etäisviestinnässä.

Toinen kaupalliselle …

* Viihteellisyys kasvaa, koska kuluttajat on totutettu siihen (kaupallisuus). Jotta kirkko kykenee tyydyttämään ihmisten tarpeita ja saavuttamaan todellisia kontakteja, on tärkeää että vakavan sanan julistamisen rinnalle syntyy iloisen sanoman juhlia (viihteellisiä). Hyväntuulisuus ei kai ole ristiriidassa henkisyyden kanssa, vaikka entisaikaan uskontoa opetettiin suomalaisille hyvin vakavana ja jopa pelottavana asiana?

* Tässä kappaleessa on erittäin tärkeitä ajatuksia, kun ihmiset halutaan aktivoida syvällisempään elämään. Koulutustaso on kohonnut, itseluottamus on kasvanut, omanarvontunne on noussut ja näistä johtuen ihmisten älyllisyys ja kriittisyys ovat kasvaneet. Erityisesti yhteiskunnan vaikuttajayksilöt haluavat ajatella omilla aivoillaan ja tehdä omia johtopäätöksiä. Heille eivät kelpaa valmiit vastaukset, joihin oma järki ei voi edes yhtyä. Kirkon markkinoinnissa ja henkisyyden lisäämisessä tulee mielipidejohtajilla olemaan entistä suurempi merkitys, koska heillä on kyky vaikuttaa ympärillä oleviin ihmisiin, ja esimerkiksi poliittiset päättäjät toimivat yleisten mielipidesuuntien mukaisesti.

KAPPALE I.3

* Koulun uskonnon opetukseen pitää kiinnittää erittäin suurta huomiota, koska se vaikuttaa paljon lasten suhtautumiseen. Uskonto ja usko ovat kokemista. Ne ovat elämistä. Ne eivät ole pääasiassa tiedon hallitsemista. Siksi uskonnon opetuksen tulee koulussa olla kokemista ja elämistä esimerkiksi tarinoiden kertomisen ja pohdiskelujen kautta, jotta aito näkemys elämästä löydettäisiin.

* Vanhempien (vanhan kasvatuksen saaneiden) suhtautuminen kirkkoon poikkeaa nuorten, vapaamman kasvatuksen saaneiden suhtautumisesta. Kun ohjelmia ja ryhmiä rakennetaan, tulee niissä ottaa huomioon molempien tarpeet: monet vanhat haluavat edelleen kirkolta ylhäältä päin tulevaa ”totuutta”, kun taas nuoret haluavat kyseenalaistaan kaiken ja löytää itse elämän perusideat.

* Kirkon edustajien näkyvä osallistuminen yhteiskunnallisiin keskusteluihin kaikilla tasoilla tulisi olla yksi tärkeimmistä tavoitteista. Tätä kautta saadaan hengellinen ajattelu arkipäivän asioiden käsittelyyn mukaan. Kirkon edustajien käyttäytymisessä tulee näkyä moniarvoisuuden arvostamista ja elämän ymmärtämistä kaikissa sen muodoissa, sekä halua positiivisen elämän ja kehityksen ohjaukseen. Kristillisyydestä puhuvat asenteelliset edustajat tekevät vahinkoa kirkon myönteiselle kuvalle.

KAPPALE II.1

* Tämä kappale sisältää ihmisten johtamisen tärkeimmän opin, joka näkyy valitettavan harvassa työpaikassa. Vaikka esimiehet käyvät johtamistaidon seminaareissa, on yllättävän vahvana pysynyt sisimmässä käsitys, että esimies on aina vähän parempi kuin alainen. Se näkyy käyttäytymisessä, alaisten kohtelussa ja tiedonkulussa.

* Eräs aihealue voisi olla olla erillisen viestintäkampanjan pääteema, jossa käytännönläheisesti osoitettaisiin aidon arvostuksen paremmuus ja toimivuus mm. tuloksia tehtäessä ihmisten kanssa.

KAPPALE II.2

* Miten lisätään teologien valmiuksia osallistua kommunikatiiviseen keskusteluun myös uskon asioissa? Miten löydetään rohkeutta keskustella avoimesti maallikkojen kanssa asioista, jotka saattavat itsellekin olla hyvin vaikeita?

KAPPALE II.4

”… on osattava kohdata muiden uskontojen ja kulttuurien edustajia ja ajattelutapoja.”

* Moni kriittinen ja älyllinen ihminen on löytänyt omasta mielestään parempia vastauksia elämän kysymyksiin muiden uskontojen piiristä kuin omastaan. Vuoren huipulle pääsee monella eri tavalla.

* Kouluopetuksessa ilmeisesti vieläkin etsitään eroja eri uskontojen välillä. Kun Eurooppa yhdentyy ja kansainvälisyys lisääntyy, olisi tässä suhteessa ehkä hyvinkin tärkeää tutkia huolella muiden uskontojen ja ajattelutapojen yhtäläisyyksiä kristinuskon kanssa. Tätä kautta kirkko saisi mahdollisesti kriittiset protestoijat työskentelemään yhdensuuntaisesti yhteisten tavoitteiden hyväksi kirkon piirissä.

Kirkolla pitää olla sanottavaa (ja kuunneltavaa) sen kohdatessa… länsimaisesta ylemmyydentunnosta …

* Tämä asenne (me tiedämme enemmän, me olemme parempia) tulee joskus esiin seminaareissa, kun keskustelemme uskonnosta. Omasta mielestään uskon löytäneet ovat harmittavan usein jonkin verran ylimielisiä; koskee erityisesti pitemmälle kouluttautuneita ihmisiä.

KAPPALE III.2

Teologinen ammattikieli soveltuu luontevasti sisäiseen käyttöön ja ulospäin viestittäessä on käytettävä yleistajuista kieltä.

* Yrityksissä on huomattu, että on vaikea viestiä kahdella eri kielellä samoista asioista. Siksi on tavoitteena käyttää sekä sisäisesti että ulospäin yksinkertaista ja yleistajuista kieltä. Jotta ihmiset voivat omaksua yritysten toiminta-ajatukset ja tavoitteet, on ne oltava yksiselitteisiä ja ymmärrettävässä muodossa. Silloin ne ohjaavat parhaiten ihmisten käyttäytymistä ja toimintaa. Kun käytetään samoista asioista eri kieliä, on aina olemassa väärinymmärryksen riski. Eri kielet johtavat usein keskustelut väittelyihin sanojen tulkinnoista, kun pitäisi puhua itse perusajatuksista.

KAPPALE III.2.b

Puheiden kommunikatiivisuutta voidaan parantaa.

* Vertauksilla ja tarinoilla kertominen puhuttelee ihmisiä enemmän kuin mekaaninen tieto tapahtumista, koska tarinoissa on kokemuksellisuutta ja tunnetekijä mukana. Pappien ja puhujien koulutuksessa tulisi tärkeimmät sanomat muuttaa omakohtaisten tarinoiden muotoon.

KAPPALE III.2.d Markkinointiviestintä

* ”Markkinointi” kuulostaa todennäköisesti monen korvassa hyvin pinnalliselta sanalta. Nykypäivän viestintä perustuu markkinoinnin keinoihin ja ihmiset ovat tottuneet ottamaan viestejä vastaan sitä kautta. Siksi lähes ainoa keino saavuttaa potentiaaliset kuulijat on kulkea samoja kanavia pitkin, joita he seuraavat ja kuuntelevat.

KAPPALE III.3.d

* Ohjelmatoimintaan mukaan meneminen tulee ilmeisesti ajankohtaiseksi lähitulevaisuudessa, koska ihmiset kasvavassa määrin ottavat tietonsa vastaan TV:stä. Ohjelmien suunnitteluun on kiinnitettävä tarkasti huomiota, jotta niistä tulee sellaisia, että niitä katsellaan laajemmin (monipuolisuus, mielenkiintoisuus ja määrätty viihteellisyys). Video-ohjelman kustannukset eivät tulevaisuudessa välttämättä ole niin suuria kuin mietinnössä todetaan (halvemmilla laitteilla pystytään tuottamaan korkeatasoista materiaalia). Muun tekniikan kehittyminen ja kilpailu pakottavat tuottajat yksinkertaistamaan tuotantokoneistoaan ja se pudottaa myös hintaa.

* Videotuotantoa harjoitellaan jo melko paljon kouluissa ja erilaisissa opistoissa. Erillinen työryhmä voisi miettiä valmiiksi aihealueita jotka tarkastelevat nykyelämän tilannetta hengelliseltä tasolta. Nuoret ovat varsin halukkaita pohtimaan elämän tarkoitusta, kun heidät ohjataan tähän suuntaan. Hehän muutenkin etsivät itseään ja tarkoitustaan elämälle. Tähän etsintään kirkko voisi antaa erilaisia virikkeitä.

KAPPALE III.3.e

* Kristillisen radioaseman perustaminen olkoon viimeinen vaihtoehto, koska sitä kuuntelevat vain ne, joille sanoma on muutenkin mennyt perille. On erittäin tärkeää panostaa kirkon viestintäohjelman toteutumiseen siten, että kirkon sanoma ei häviä tai olennaisesti vähenny Yleisradion ja yksityisten paikallisradioiden kanavilta. Vain näitä linjoja pitkin kirkko saavuttaa potentiaaliset uudet kuulijat, jotka nimenomaan tarvitsisivat kirkon näkemyksiä ja henkistä apua.

Kommentoitavaa löytyi loppujen lopuksi varsin vähän, koska viestintäohjelma on todella hyvä. Se etsii keinonsa todellisuudesta ja katsoo yhteiskunnallisia tosiasioita suoraan silmiin. Koko tuleva maailma rakennetaan vuorovaikutuksen pohjalta ihmisten ja organisaatioiden välillä. Yhteiskunnissa on vähitellen tajuttu, että ihmiset omalla ajattelullaan (tiedostetulla ja tiedostamattomalla) ohjaavat tulevaisuuden kehittymistä ja tämä ajattelu muokkaantuu vuorovaikutuksen pohjalta. Siksi kirkon oleminen mukana tässä viestintäkentässä (joskus agressiivisestikin) on äärimmäisen tärkeää. Kirkon roolin tulee muuttua mietinnön mukaisesti, eli siirtyä aikaisemmasta passiivisesta totuudenjakajasta aktiiviseksi kehityksen ohjaajaksi.

Takaisin Usko ja uskonto -sivulle

Takaisin Artikkelit -sivulle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *