MITTARIT

Toimintatapoja voidaan kehittää tuntumalla ja/tai näillä mittareilla eli suunnitelmallisesti kootulla tiedolla. Katso alimmasta lokerosta mitä tieteellinen tutkimus kertoo työryhmäkohtaisesta kehittämisestä.

Asiamittarit vastaavat kysymykseen MITÄ tehdään. Toimintaan liittyvät mittarit vastaavat kysymykseen MITEN tehdään – eli ne kertovat yksilöiden ja ryhmien työskentelytavoista. Tehdäänkö menestymisen ja tulosten kannalta oikeita asioita – vai vain asioita oikein?

Hinta on 95 € + alv / mittaus (ellei erikseen mainita). Kyselyt ovat luottamuksellisia, ohjelma ei tallenna nimiä eikä sähköpostiosoitteita. Mittauksen tilaaja saa viestin ja linkin, jonka hän lähettää vastaajille.

Vastausajan päätyttyä tilaaja saa tulokset:

  • graafinen värikuva kokonaisuudesta (pylväät)
  • kaikki annetut numeroarviot ( 4 – 10 )
  • kaikki vastaajien kirjalliset kommentit

Tilaa mittaus tästä tai pyydä lisää tietoa [email protected]

Johtamis- ja vaikuttamistaito (yksilö)


Tämä on yksinkertainen ja nopea tapa saada / antaa / hankkia palautetta esimiehelle (johtajalle, päällikölle, yrittäjälle, tiimin- tai projektin vetäjälle) hänen johtamistaidoistaan. Arvion saaminen on mielekästä, koska kehittymistä edellyttävien asioiden lisäksi näkyy myös hyvät puolet ja onnistumiset. Kysymykset ovat kolmessa ryhmässä ja kattavat johtamisen tärkeimmät menestystekijät, joihin esimies voi itse vaikuttaa.

Asioitten johtaminen: työn määrä ja laatu, osaaminen, tiedonkulku, tavoitteellisuus, ajankäyttö, tilannehallinta, päätöksenteko, ratkaisukeskeisyys, organisointi ja delegointi.

Ihmisten johtaminen: ihmistuntemus, yhteistyökyky, reilu peli, vuorovaikutus, palautteiden antaminen ja vastaanottaminen, motivaatio ja ilmapiiri.

Itsensä johtaminen: stressinsieto, muutoshalukkuus, positiivinen ajattelu, itseluottamus, luottamus, käytöstavat.


Tilaa mittaus

Johtoryhmätyöskentely (ryhmä)

Tämä on yksinkertainen ja nopea tapa arvioida johtoryhmän työskentelyä eli mikä sujuu ja mikä osataan sekä missä on puutteita tai ongelmia. Tulevaisuudessa tarvitaan johtoryhmä, jossa on erilaisia näkemyksiä ja eri asioita osaavia ihmisiä, joka pystyy avoimeen keskusteluun ja jopa väittelyyn ilman että asiat henkilöityvät.

voi Tarvitaan johtoryhmä, joka tietää mitä varten se on olemassa ja miten organisaatiota johdetaan myös ryhmänä siten, että resurssit ovat parhaassa mahdollisessa käytössä, tulosta syntyy, kehittymistä tapahtuu koko ajan, asiakkaat ovat tyytyväisiä ja henkilöstö voi hyvin. Tuntuman rinnalle tarvitaan tietoa. Tekemällä kuten ennen pääsee vain sinne minne ennenkin on päässyt; nykyään ei edes sinne.

Kysymykset ovat neljässä ryhmässä ja kattavat johtoryhmätyöskentelyn tärkeimmät menestystekijät, joihin johtoryhmä voi itse vaikuttaa.

  • Johtoryhmän tarkoitus, sitoutuminen, päätösten toteuttaminen, pelisäännöt, tulevaisuusnäkökulma, mahdollisuuden ja uhat, varasuunnitelmat.
  • Taloudellinen ajattelu, avaintehtävät, mittarit, luottamus, tiimityöskentely, tasapaino.
  • Keskittyminen olennaiseen, suunnitelmallisuus, ajankäyttö, päätöksenteko, reagointi poikkeamiin, asiakas- ja kumppanuusnäkökulma, henkilöstönäkökulma.
  • Henkilö- ja ryhmäkohtainen oppiminen, ilmapiiri, kyseenalaistaminen, palautteiden antaminen ja vastaanottaminen. erilaisuuden arvostus, vallankäyttö, johtamisen johtaminen.

Tilaa mittaus

Kahvila – Ravintola (ryhmä)

Tämä täsmämittari sopii kaikenlaisille ja kokoisille kahviloille ja ravintoloille. Mittarin avulla voidaan suunnitelmallisesti seurata ja kehittää yksikön toimintaa. Tavoitteena on hankkia tietoa, jotta saadaan tarkempi kokonaiskuva siitä mitkä asiat sujuvat hyvin ja missä tarvitaan kehittämistä; mitkä toimintatavat tukevat ja mitkä heikentävät yrityksen kilpailukykyä.

Jos yrityksellä on useampia kahviloita / ravintoloita, suoritetaan mittaus yksikkökohtaisesti, jotta arviot kohdistuvat toimintaan, johon ko. yksikön henkilöstö voi itse vaikuttaa. Alussa jokainen vastaaja valitsee roolinsa: sali, keittiö, esimies/tiimivetäjä, johto/yrittäjä.

Kysymykset ovat seitsemässä ryhmässä ja ne kattavat tärkeimmät tekijät, joilla varmistetaan yrityksen menestyminen.

  • Tuotetuntemus ja osaaminen
  • Vastuun ottaminen, sitoutuminen ja motivaatio
  • Yhteistyö, joustavuus, palautteiden antaminen
  • Tavoitteellisuus ja oma-aloitteisuus
  • Asiakaspalvelu ja lisämyynti
  • Esimiesten ohjaaminen ja kannustaminen
  • Yrityksen / yksikön johtaminen

Tilaa mittaus

Kokemukseni persoonasta (yksilö)

Persoonallisuustestit kertovat minkälainen olet omasta mielestäsi. Tämä kertoo minkälainen olet muiden mielestä ja miten laajasti osaat käyttää persoonallisuutesi eri puolia.

Tieto voi olla kullan arvoinen, kun haluat lisätä itsesi tuntemista ja oppia reagoimaan monipuolisemmin eri tilanteisiin – olemalla silti luonnollinen oma itsesi.

Mittaus on luottamuksellinen, ohjelma ei tallenna nimiä ja sähköpostiosoitteita. Vastaajat on jaettu kolmeen ryhmään: 1. työkaverit ja yhteistyökumppanit, 2. ystävät ja naapurit, 3. perhe ja sukulaiset.

Mittari perustuu EgoSwot –teoriaan. Jos et ole tehnyt arviota itsestäsi aikaisemmin, se kannattaa tehdä ennen tämän mittauksen tilaamista. Tulosten tulkitseminen on huomattavasti helpompaa ja hyödyllisempää, kun tuntee mittauksen taustalla olevan teorian.

Tilaajalle perustetaan henkilökohtainen mittari. Hän valitsee itse kenelle kaikille lähettää viestin, jossa on valmis teksti sekä linkki kyselyyn, tekstiä voi muokata. Hinta on 48 € + alv.

Tilaa mittaus

Palaveri- ja kokoustyöskentely (ryhmä)

Ovatko palaverit ja kokoukset tehokkaita ja innostavia – vai tehottomia ja turhauttavia? Antaako käytetty aika todellista lisäarvoa osallistujille, toiminnalle ja organisaatiolle?

Muutokset toimintatavoissa onnistuvat yhdessä tekemällä paremmin kuin että kehittäminen on vain vetäjän vastuulla. Siksi kaikki otetaan mukaan työskentelytapojen arvioimiseen ja kehittämiseen. Tuntuman rinnalle tarvitaan tietoa.

Kysymykset ovat kuudessa ryhmässä ja kattavat palaverityöskentelyn tärkeimmät menestystekijät, joihin ryhmä voi itse vaikuttaa.

  • Tarkoitus ja tavoite, oikeat henkilöt, ajankohta ja ajankäyttö, asialista ja muistio, päätösten vaikutukset, taloudellinen ajattelu.
  • Tavoitteellisuus, valmistautuminen, päätöksenteko, sitoutuminen, tulevaisuusnäkökulma, keskittyminen, osaaminen.
  • Vuorovaikutus, yhteistyö, kyseenalaistaminen, palautteiden antaminen ja vastaanottaminen, luottamus.
  • Innostavuus, ilmapiiri, erilaisuus, huumori, teemakokoukset.
  • Jäsenen toiminta: valmistaudun, teen ehdotuksia, osallistun keskusteluun, työskentelyni on reilua, olen joukkuepelaaja.
  • Vetäjän valmistautuminen, kannustava ohjaaminen, tasapaino, johtajuus ja itseohjautuvuus.

Tilaa mittaus

Sisäisen palvelu (ryhmä)

Tämä on yksinkertainen ja nopea tapa saada kokonaisnäkemys organisaation eri palvelutiimeistä (esim. IT, HR, taloushallinto, markkinointi, suunnittelu, osto, kunnossapito, siivous).

Palvelutiimien saamat palautteet keskittyvät usein yksittäisiin asioihin, siksi kokonaisuuden näkeminen tuo selkeämmin esiin missä toimitaan laadukkaasti ja mitä pitäisi parantaa. Tuntuman rinnalle tarvitaan tietoa. Arvioinnin antavat erikseen tiimin jäsenet ja sisäiset asiakkaat. Tulosten vertaaminen keskenään näyttää kehittämiskohteet.

Kysymykset ovat kolmessa ryhmässä ja kattavat sisäisen palvelun tärkeimmät menestystekijät, joihin tiimi voi itse vaikuttaa.

  • Tiedonkulku, tiedonkulun nopeus, kommunikointi, vastaaminen kysymyksiin, palautteiden antaminen ja vastaanottaminen, palautteiden pyytäminen.
  • Tehokkuus, palvelujen saatavuus, organisointi, tavoitteellisuus, palaverijärjestelmä, ennakointi, aikataulut, reagointi muutoksiin, vastuullisuus.
  • Pelisäännöt, osaaminen, oppiminen, verkostojen käyttö, paineen sieto, siisteys ja järjestys, kustannustietoisuus, sisäinen asiakas on työn antaja.

Tilaa mittaus

Sopeutuminen muutoksiin (yksilö)

Työskentely dynaamisessa – jopa 
kaoottisessa – työelämässä edellyttää 
muutosherkkyyttä, joustavuutta ja 
jatkuvaa uuden oppimista. On uskallettava mennä epämukavuusalueelle. On opittava hallitsemaan tilanteita epävarmoissakin olosuhteissa.

Tämän yksinkertaisen ja nopean arviointitehtävän tavoitteena on hankkia palautetta, miten arvioitava henkilö onnistuu työskentelemään nykypäivän muuttuvissa tilanteissa. Missä tilanteissa hän onnistuu hyvin ja mihin kehittämiseen on syytä panostaa.

Kysymykset ovat neljässä ryhmässä ja ne kattavat tärkeimmät tekijät, joihin henkilö voi itse vaikuttaa.

  • Tavoitteellisuus: työn tarkoitus, omat tavoitteet, päätökset, tavoitteiden saavuttaminen.
  • Itseohjautuvuus: sitoutuminen, aloitteellisuus, rohkeus, reagointi, kysyminen, tulokset.
  • Yhteistyö: luottamus, joukkuepeli, vaikuttaminen, neuvojen vastaanottaminen, auttaminen, erilaisuuden arvostus, ennakointi.
  • Kehittyminen: palautteiden antaminen ja vastaanottaminen, epävarmuuden sietäminen, oppiminen, aktiivinen vuorovaikutus, henkinen kasvu.

Tilaa mittaus

Terveyspalvelut (ryhmä)

Tämä on yksinkertainen ja nopea tapa hankkia henkilöstön näkemykset terveyskeskusten toiminnan laadusta eli mikä sujuu ja mikä osataan sekä missä on puutteita tai ongelmia. Organisaation toiminta perustuu ihmisten ajatteluun ja käyttäytymiseen, joita tässä arvioidaan.

Mittaus on järkevintä suorittaa yksikkökohtaisesti (esim. vastaanottopalvelu, neuvola- ja kouluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, sairaalapalvelut), jotta arviot kohdistuvat toimintaan, johon ko. yksikön henkilöstö voi itse vaikuttaa.

Kysymykset on jaettu kymmeneen ryhmään ja ne kattavat terveyskeskusten tärkeimmät menestystekijät, joita kehittämällä asiakaspalvelu, yhteistyö, töiden sujuvuus ja työn ilo paranee.

  • Ammattitaito, osaaminen ja koulutus
  • Asiakastyytyväisyys, asiakkaiden kohtaaminen ja ohjaaminen
  • Ilmapiiri, keskinäinen arvostus, pelisäännöt ja vastuullisuus
  • Yhteistyö, luottamus, tavoitettavuus ja työvälineet
  • Palautteiden antaminen ja vastaanottaminen
  • Työajan suunnittelu ja käyttö, priorisointi ja keskittyminen
  • Tiedonkulku, tiedon vastaanottaminen, palaverit ja palaverikäytäntö
  • Lähiesimiestyö, johtaminen ja esimiehen tukeminen
  • Tiedonkulku koko terveyspalvelussa, yksikköjen välinen yhteistyö ja pelisäännöt
  • Johdon johtaminen, nykytilanne ja tulevaisuus, henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet

Tilaa mittaus

Tiimi- tai projektityöskentely (ryhmä)

Tämä on yksinkertainen ja nopea tapa saada / antaa / hankkia palautetta tiimi- tai projektityöskentelyn laadusta eli mikä sujuu ja mikä osataan sekä missä on puutteita tai ongelmia. Koska työt ovat entistä haastavampia, yhden ihmisen aivot eivät enää riitä. Tarvitaan ryhmiä, joissa on erilaisia näkemyksiä ja eri asioita osaavia ihmisiä.

Tarvitaan ryhmiä, jotka pystyvät avoimeen keskusteluun ja jopa väittelyyn ilman että asiat henkilöityvät, jotka tietää mitä varten ne ovat olemassa ja mitä niiltä odotetaan. Tuntuman rinnalle tarvitaan tietoa.

Kysymykset ovat kuudessa ryhmässä ja kattavat tiimi-/projektityöskentelyn tärkeimmät menestystekijät, joihin tiimi voi itse vaikuttaa.

  • Tiimin / projektin tarkoitus, tavoitteet ja suunnitelmat, sitoutuminen, päätösten toteuttaminen, pelisäännöt.
  • Tulevaisuusnäkökulma, mahdollisuuden ja uhat, varasuunnitelmat, taloudellinen ajattelu, osaaminen, mittarit.
  • Luottamus, tiimityöskentely, tasapaino, keskittyminen olennaiseen.
  • Suunnitelmallisuus, ajankäyttö, päätöksenteko, reagointi poikkeamiin, asiakas- ja kumppanuusnäkökulma, oppiminen.
  • Ilmapiiri, kyseenalaistaminen, palautteiden antaminen ja vastaanottaminen, ihmissuhteet, erilaisuuden arvostus.
  • Vallankäyttö, vetäjän ohjaaminen, esimiehen johtaminen, työnjako, odotukset.

Tilaa mittaus

Urheilujoukkue (ryhmä)

Tämä on yksinkertainen ja nopea tapa arvioida urheilujoukkueen toimintaa eli mikä sujuu ja mikä osataan sekä missä on puutteita tai ongelmia. Täydellisiä joukkueita ei ole olemassa, tärkeintä on saada selville millä käytännön keinoilla voidaan yhdessä ja erikseen parantaa joukkueen peliä.


Kysymykset on jaettu kuuteen ryhmään ja ne kattavat urheilujoukkueen tärkeimmät menestystekijät, joihin joukkueen johto, valmennusporras ja pelaajat voivat itse vaikuttaa.

  • Joukkueen tarkoitus, tavoitteet, suunnitelmat ja pelisäännöt, sitoutuminen ja pelaaminen
  • Taustatekijät, käyttäytyminen, sietokyky, osaaminen, pelaajakohtaiset odotukset
  • Luottamus, tiimityöskentely, tasapaino ja keskittyminen olennaiseen
  • Suunnitelmallisuus, ajankäyttö, päätöksenteko, oppiminen
  • Ilmapiiri, palautteiden antaminen ja vastaanottaminen, henkilösuhteet, erilaisuus
  • Vallankäyttö, valmennusporras, johto, työnjako, joukkueen kannattajat

Tilaa mittaus

Yhteistyökyky (yksilö)

Tämä on yksinkertainen ja nopea tapa saada / antaa / hankkia palautetta kenen tahansa tekijän / asiantuntijan yhteistyökyvystä. Suulliset palautteet keskittyvät usein yhteen asiaan. Kun tuloksessa näkyy kokonaisuus, on vastaanottaminen mielekästä, koska kehittymistä edellyttävien asioiden lisäksi näkyy myös hyvät puolet.

Mittaria voi käyttää myös kehitys- ja palautekeskusteluissa. Kysymykset ovat kolmessa ryhmässä ja kattavat yhteistyön tärkeimmät menestystekijät, joihin kyseinen ihminen voi itse vaikuttaa.

Asioitten hoitaminen: työn määrä ja laatu, osaaminen, tiedonkulku, tavoitteellisuus, ajankäyttö, tilannehallinta, päätöksenteko, ratkaisukeskeisyys, organisointi, pelisäännöt.

Yhteistyö ihmisten kanssa: ihmistuntemus, yhteistyökyky, reilu peli, vuorovaikutus, palautteiden antaminen ja vastaanottaminen, me-henki ja motivaatio.

Itsensä johtaminen: stressinsieto, muutoshalukkuus, positiivinen ajattelu, itseluottamus, tulevaisuus, luottamus, käytöstavat.

Tilaa mittaus

Yritystoiminta (ryhmä)

YRITTÄJÄ / YRITYSJOHTAJA – Tiedätkö oikeasti vai luuletko tietäväsi miten henkilöstösi kokee yrityksen toiminnan?

Tämän mittauksen tavoitteena on hankkia suunnitelmallisesti tietoa todellisuudesta, jotta saadaan tarkempi kokonaiskuva siitä mitkä asiat sujuvat yrityksessä hyvin ja missä tarvitaan kehittämistä.

Suurempien yritysten kohdalla mittaus suoritetaan osasto- tai yksikkökohtaisesti, jotta arviot kohdistuvat toimintaan, johon ko. yksikön henkilöstö voi itse vaikuttaa.

Kysymykset ovat seitsemässä ryhmässä ja ne kattavat menestymisen tärkeimmät tekijät, joilla varmistetaan yrityksen kilpailukyky ja joihin yrittäjä / johto ja henkilöstö voi itse vaikuttaa.

  • Tiedonkulku, vuorovaikutus, ratkaisukeskeisyys.
  • Osaaminen, oppiminen, oma-aloitteisuus, vastuullisuus.
  • Yrityksen tarkoitus, asiakastyytyväisyys, asiakaspalvelu, toimitusajat.
  • Ilmapiiri, kerralla oikein, luottamus, järjestys ja siisteys.
  • Palautteiden antaminen ja vastaanottaminen.
  • Tehtävät ja vastuut, pelisäännöt, työajan noudattaminen, suunnitelmallisuus.
  • Taloudellinen ajattelu, palaverit, esimiestaito, yrityksen johtaminen.

Tilaa mittaus

RAPORTTIMALLI

Katso tästä esimerkki ”Yritystoiminta” -raportista. Arvion tekivät yrittäjä, esimies, 2 tiiminvetäjää ja 12 asentajaa. Raportissa on vain arvioitavien kohtien otsikot, joiden sisältö on kuvattu tarkemmin kyselyssä.

Kirjalliset kommentit on jätetty pois tunnistamisen estämiseksi. Koska kysely on luottamuksellinen eikä ohjelma tallenna nimiä ja sp-osoitteita, kirjallisia kommentteja on yleensä paljon ja asiat kerrotaan suoraan.


Kopioi ensin salasana: TjZYDDUV5oaN

ja avaa linkki:https://tool.karlex.fi/public/t/a4fb3ff3-2db6-4065-9e31-3503a85956ec 

VÄITÖSKIRJA

Tuottavuus kasvuun hiljaisen tiedon avulla

Työntekijöillä on paljon kehittämisajatuksia, joiden avulla tuottavuutta ja toiminnan laatua voidaan parantaa merkittävästi, ilmenee tutkija Marko Kestin väitöstutkimuksessa (Lapin yliopisto).

Kesti: ”Johdossa ei kunnolla ymmärretä henkilöstövoimavarojen merkitystä. Jatkuvassa muutoksessa ja haastavassa kilpailutilanteessa pitää kyetä hyödyntämään paremmin koko henkilöstön kokemuksia ja osaamista. Parhaiten onnistuvat työryhmäkohtaiset työn sujuvuutta parantavat toimenpiteet.

Kun yrityksellä on ongelmia, ne käynnistävät usein suuria kehittämishankkeita. Ne ovat usein tehottomia, koska toiminnan kehittämistä suunnitellaan ja ratkaisuja mietitään liian kauan. Monet kehittämishankkeet lisäävät myös työn määrää ja kiirettä, ja sitä kautta laskevat tuottavuutta.

Työhyvinvointia kartoitetaan suurilla henkilöstökyselyillä, joiden tuloksia ynnätään yhteen ja lasketaan keskiarvoja. Tämä on virheellinen ajattelutapa ja antaa useimmiten harhaanjohtavaa tietoa henkilöstön todellisesta tilasta. Vaikka kysymykset ovat oikeita, vastauksilla ei ole merkitystä todellisen työhyvinvoinnin ja suorituskyvyn kannalta. Siksi tarvitaan malli, joiden tulosten perusteella kyetään vaikuttamaan organisaation todelliseen toimintaan ja ilmapiiriin.”

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työryhmäkohtaiset kehittämiset saivat aikaan merkittävää henkilöstön suorituskyvyn nousua, joka näkyy tuottavuuden, toimintakapasiteetin ja motivaation kasvuna. Samaa nousua on todettu myös kuntaorganisaatioissa.

Tuottavuus kasvuun hiljaisen tiedon avulla