Olenko narsisti?

LinkedInissä on kysymys: Olenko narsisti, jos brändään itseni?

Kommenttini.

Jos kerrot tosiasioita, et ole. Jos kerskut, saatat olla. Jos katsot peiliin ja tunnistat halusi auttaa, neuvoa ja palvella muita – mutta samalla myös itseäsi, et ole. Jos katsot peiliin ja mietit miten muita manipuloimalla olet heidän yläpuolellaan ja pystyt käyttämään heitä hyväksesi, olet narsisti.

Sinä päätät kuka olet ja minkälainen ihminen haluat olla, eivät muut. Suomalaisuudessa on paljon hyviä ja arvokkaita arvoja, joita kannattaa vaalia. Valitettavasti aito nöyryys on viety nöyristelyn tasolle. Tämän seurauksena jotkut pitävät itsensä brändäämistä kerskumisena. Se ei ole sinun ongelma, vaan heidän, joten jatka rohkeasti omaa tietäsi ottaen huomioon tilanteet muut ihmiset järkevällä tavalla.

Netistä löytyy narsistin määritelmiä. Tässä on psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen näkemyksiä: ”Narsistista häiriötä ei luokitella mielenterveysongelmaksi. Se ei myöskään ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä. Ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit kuten syyllisyyden- ja häpeäntunteet. Siksi hän voi suoriutua älyllisistä tehtävistä keskimääräistä paremmin. Kun hän tämän lisäksi ei halua myöntää epäonnistumisiaan, voi toisille syntyä harhaanjohtava kuva vahvasta itsetunnosta.

Narsistisen ihmisen henkinen rakenne on osittain 3-vuotiaan tasolla, koska hänelle ei ole lapsuudessa kehittynyt kykyä käsitellä mm. omaa häpeää. Siksi hän haluaa hallita kaikkea ympärillään ja kokee, että kaikki muut ovat olemassa hänen tarpeitaan varten. Hän ei kestä arvostelua, eikä hän osaa olla aidosti vastavuoroinen. Hän on usein älykäs ja ovela, koska on koko elämänsä aikana opetellut manipuloimaan muita omaksi hyväkseen.

Muut ihmiset ovat hänelle esineitä. Hän ei kestä heikkouksia itsessään eikä toisissa. Itsessään hän ei näe niitä ja toisissa hän halveksii niitä. Hän ei osaa rakastaa toista ihmistä inhimillisenä kanssaihmisenä. On myös tärkeä ymmärtää, että tällaista ihmistä ei voi ”rakastaa” terveeksi. Ihminen ei voi parantua, kun hän ei ymmärrä eikä hyväksy, että hänessä on jotain hoidettavaa.”

Taneli Pasanen: Hyvä kommentti! Itseäni juuri harmittaa se, miten helposti toiset ihmiset käyttävät narsistin määritelmää. Ihmiset eivät ajattele mitä se todellisuudessa tarkoittaa. Mutta helppohan se on huudella netissä vaikka mitä. Minua kyseiset kommentit alkavat jo naurattamaan, koska ne ovat mielestäni jo koomisia.

Kommenttini.

Hyvä huomio Taneli. Tällaisissa tilanteissa kannattaa aina miettiä, kumman korvien välissä ongelma on. Ja kun huomaa, ettei sei ole omassa päässä, voi kääntää selkänsä ja jatkaa matkaansa. Joskus voi jopa nautiskella ajatuksella, että onneksi en itse ole noin ahdasmielinen ja kapeakatseinen.

Teresa Pihstedt kertoo lukeneensa, että narsisteja on paljon yritysten johdossa. Sitten hän hän toteaa, että itsensä markkinointi on hyvä asia.

Kommenttini.

Itsensä markkinointi on ok. Se on nykypäivänä tärkeä ja sitä on hyvä tehdä järkevästi suomalaisittain (rehti ja suora viestintä puhuttelee ulkomaillakin). Suomessa on edelleen urautuneita ihmisiä, jotka eivät pidä siitä. Taustalla on vanha kasvatuskulttuurimme: ” ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa” tai ”kuka itsensä ylentää, hänet alennetaan!” Kun seuraamme nuorten keskustelua esim. facebookissa, voimme huomata, että ”tauti”on hellittämässä.

Ongelma mediassa ja puheissa on, että sanaa narsistia käytetään liian kevyesti. Kyse ei ole joko-tai tilanteesta, vaan asteikosta. Jos käytämme sanaa itsekkyys kuvaamaan narsistia, niin esim. asteikolla 0-10 lukujen 0- 8 kohdalla olevat ihmiset alistuvat muiden kynnysmatoksi. Luvun 10:n kohdalla ihminen uskaltaa rohkeasti puolustaa itseään. Hän on tasapainossa muitten kanssa. Terveesti itsekäs ihminen pitää kiinni omista oikeuksistaan, mutta ei tee sitä toisten kustannuksella (rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi – ei enemmän eikä vähemmän).

Varsinaisten narsistien kohdalla voidaan puhua luvusta 15 ja siitä ylöspäin. Lukujen 11-14 kohdalla on vielä toivoa, että ihminen tiedostaa itsekkyytensä ja ryhtyy pehmentämään sitä. Kun menee luvun 15 yli, ihminen ei tunnista eikä edes halua tunnistaa olevansa narsisti; eikä ainakaana tehdä sen hyväksi jotain.

Tosi narsistit nauttivat toisten alistamisesta ja kiusaamisesta. Sellaisten kohdalla riittää yksi kysymys paljastamaan heidät: ”Oletko narsisti?” He vastaavat ”kyllä” ja ovat siitä jopa ylpeitä.

Yritysten ja organisaatioiden johdosta löytyy paljon 11-14 ihmisiä, koska heitä tarvitaan. He saavat asioita tapahtumaan. Olen saanut tehdä paljon töitä tällaisten kanssa: yhteistyö toimii ja asenteet / arvot muuttuvat, kun mietitään yhdessä miten saadaan koko henkilöstö sitoutumaan muutoksiin ja tulosten tekemiseen. Suurin osa heistä tunnistaa toivottavasti itsensä muutenkin, koska asiasta on kirjoitettu ja puhuttu viime vuosina niin paljon.

2 vastausta artikkeliin “Olenko narsisti?”

  1. Taneli Pasanen: Hyvä kommentti Karl-Magnus! Itseäni juuri harmittaa se, miten helposti toiset ihmiset käyttävät narsistin määritelmää. Ihmiset eivät ajattele mitä se todellisuudessa tarkoittaa. Mutta helppohan se on huudella netissä vaikka mitä. Minua kyseiset kommentit alkavat jo naurattamaan, koska ne ovat mielestäni jo koomisia.

    Karl-Magnus Spiik: Hyvä huomio. Tällaisissa tilanteissa kannattaa aina miettiä, kumman korvien välissä ongelma on. Ja kun huomaa, ettei sei ole omassa päässä, voi kääntää selkänsä ja jatkaa matkaansa. Joskus voi jopa nautiskella ajatuksella, että onneksi en itse ole noin ahdasmielinen ja kapeakatseinen.

  2. Hei,
    olen kuullut myös näin:
    Kun ihmiseltä kysyy, onko hän narsisti ja hän vastaa, ettei todellakaan ole, niin vastaus osoittaa, että kyllä hän on. Eli on monta oikeaa vastausta tähänkin asiaan. Riippuu paljon varmasti myös narsismin asteesta. Ja toisaalta mehän olemme kaikki erilaisia, ainutlaatuisia ja kaiken lisäksi muuttuvaisia olentoja… Terveisiä Liedosta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *