Kehityskeskustelu

Viime vuosina on otettu kantaa kehityskeskusteluihin ja todettu, että ne eivät sovi enää nykyaikaan. Vastasin yhteen tällaiseen kirjoitukseen lyhyesti:

Täysin samaa mieltä, jos toimitaan kuten ennen kaavamaisilla lomakkeilla, joissa on lukuisa joukko valmiita aihealueita ja kysymyksiä. Kehityskeskustelun nimi ja idea kannattaa säilyttää, mutta uusia sekä sisältö että toimintatapa. Muutamia huomioita.
 
Lomakkeet ovat valmistautumista varten, jossa kumpikin valitsee ne kohdat, jotka ovat tärkeitä ja ajankohtaisia. Kaikkia ei käydä läpi. On älytöntä puhua asioista, joista muutenkin on jo puhuttu/sovittu – tai jotka tuottavat saman keskustelun kuin vuosi sitten.
 
Nykypäivän it-aikaan monissa yrityksissä pyydetään keskustelijaa valmistautumaan täyttämällä lomakkeet etukäteen ja lähettämään esimiehelle. Tämä on varma keino heikentää avoimuutta ja luottamusta. Vaikeimpia ja arimpia asioita, jotka hiertävät päivittäin ja pitäisi puhua auki, ei tuoda tällä tavalla esille, koska niistä tulee julkisia.
 
Yleistän suurin ongelma on ollut ja on edelleen esimiehen kyky synnyttää avoimuutta ja luottamusta, olla enemmän kuuntelija kuin puhuja, osata johdatella keskustelua syvyyssuuntaan: asioista ihmiseen ja tekemisestä motivaatiotekijöihin.

Jos aikajänne on liian pitkä, löytyy työkalu, jonka idea voi soveltaa dynaamisen työelämään ja johtamiseen.

http://www.spiik.fi/wp/wp-content/tiedostot/2010/03/Tavoitevartti.pdf

Blogikirjoitukset

Kommentoi tätä artikkelia

(required)

(required)