Kuka on oikeassa

Anne Berner kirjoitti aiheesta: 2017 – kukaan ei ole ollut täällä ennen.

Komenttini.

Käytän joskus seuraavaa harjoitusta seminaareissa, kun keskustelu ryhmän todellisesta ongelmasta jämähtää ”juupas-eipäs” väittelyksi ja siitä on yrityksessä voitu taistella jopa vuosia. Posket punertuvat, äänet nousevat ja asiat henkilöityvät. Vaihdan kaikkien roolit esim. siten, että asentajasta tehdään päällikkö, päälliköstä suunnittelija, toimitusjohtajasta luottamusmies, työntekijästä asiantuntija jne. Sen jälkeen jatketaan keskustelua täysin samasta ongelmasta. Samalla pidän huolen, että jokainen pysyy uudessa roolissaan. Useimmiten yhteisymmärrys löytyy muutamassa tunnissa.

Kerrran temperamenttinen ja kriittinen luottamusmies oli toimitusjohtajan roolissa. Puolen tunnin keskustelun jälkeen hän heitti kynän pöydälle ja sanoi tuohtuneena: ”Tällaista paskahommaa en suostuisi koskaan tekemään vaikka saisin kymmenkertaisen palkan!”

Julkisessa keskustelussa häiritsee neljä asiaa. Ihmisillä on vankat mielipiteet, vaikka tietävät itse asiasta ja sen taustoista korkeintaan 5 %. Tehdään kapea-alaisi tulkintoja (jotka yleensä paljastavat tulkitsijoiden negatiivisen asenteen). Asiat otetaan henkilökohtaisesti ja henkilöidään. Vaikeasti päätettäviin asioihin suhtaudutaan liikaa tunteella ja sen seurauksena niitä liioitellaan ja/tai vähätellään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *